Konserttiesittely Muistellessa 18.6.
Ti 18.6.2024 klo 19 MUISTELLESSA
Niccolo Paganini (1782-1840): Cantabile
Johannes Hakulinen, viulu
Hanna-Leena Savolainen, piano
Pablo de Sarasate (1844-1908) Romanza Andaluza
Johannes Hakulinen, viulu
Hanna-Leena Savolainen, piano
W. A. Mozart (1756-1719): duo G-duuri, 1. osa Allegro
Johannes Hakulinen, viulu
Lauri Savolainen, alttoviulu
Ture Rangström (1884-1947): Kung Eriks Visor
- En visa om när jag var lustig med Welam Welamsson på Upsala hus, och ärkebiskop Lars och doktor Bengt voro utanför och vntade. (Laulu siitä kun rilluttelin Upsalan talossa Welam Welamssonin kanssa, ja arkkipiispa Lars sekä tohtori Bengt odottivat ulkona.)
- En visa om mig och narren Herkules. (Laulu minusta ja Herkules-narrista.)
- En visa till Karin när hon hade dansat. (Laulu Karinille tanssin jälkeen.)
- En visa till Karin ur fängelset. (Laulu Karinille vankilasta.)
- Kung Eriks sista visa. (Erik-kuninkaan viimeinen laulu.)
Hannu-Heikki Hakulinen, laulu
Hanna-Leena Savolainen, piano
***
Franz Schubert (1797-1828): Arpeggione-sonaatti
1. Allegro moderato
2. Adagio
3. Allegretto
Lauri Savolainen, alttoviulu
Hanna-Leena Savolainen, piano
Oskar Merikanto (1868-1924): Muistellessa
Oskar Merikanto: Merellä
Hannu-Heikki Hakulinen, laulu
Johannes Hakulinen, viulu
Lauri Savolainen, alttoviulu
Hanna-Leena Savolainen, piano
Kiteen kamarikonserttien kesä 2024 alkaa virtuuosisäveltäjä Niccolo Paganinin (1782-1840) tunnetulla Cantabilella. Sen lumoavan kauniit melodiat johdattavat suoraan tunteiden herkkyyteen. Viulisti Johannes Hakulinen ja pianisti Hanna-Leena Savolainen jatkavat sen jälkeen vielä toisella duonumerolla, Pablo de Sarasaten (1844-1908) espanjalaisella tanssilla Romanza Andaluza. Teos on täynnä espanjalaista lämpöä ja intohimoa. Viulun rikkaat ja täyteläiset sävyt kertovat tarinaa Andalusian romantiikasta ja draamasta, ja kauniiden melodisten linjojen lisäksi teos hurmaa myös säkenöivällä teknisellä taituruudellaan.
Wolfgang Amadeus Mozartin (1756-1719) G-duuriduo viululle ja alttoviululle on raikkaan iloinen kamarimusiikkiteos, josta kuullaan konsertissa ensimmäinen osa. Siinä eläväinen rytmi ja soitinten välinen leikittely luovat viehättävää riemua ja keveyttä.
Ruotsin tunnetuimpiin säveltäjiin kuuluva Ture Rangström (1884-1947) eli samaan aikaan Sibeliuksen kanssa, ja he arvostivat suuresti toistensa töitä. Sibelius piti häntä ”päätä pitempänä muita ruotsalaisia säveltäjiä”. Rangström tunnetaan parhaiten lauluistaan, ja laulusarja Kung Eriks visor (Kuningas Erikin lauluja) on suurenmoinen esimerkki hänen värikylläisestä tyylistään. Sarjan tekstit on kirjoittanut kansainvälisesti tunnettu runoilija Gustav Fröding (1860-1911), ja näissä runoissa kirjoittaja antaa Suomenkin historiasta tunnetun, mielenterveytensä kanssa kamppailevan kuninkaan kertoa syvistä tunteistaan. Hän, joka elää ajoittain levotonta elämää, katuu virheitään kansaa ja maatansa kohtaan, tuo kuitenkin voimakkaasti ja kauniisti esille suuren rakkautensa puolisoaan Kaarina Maununtytärtä kohtaan pyytäen anteeksi aiheuttamaansa pahaa.
Konsertin otsikko, Muistellessa, viittaa ensisijaisesti Merikannon samannimiseen lauluun sekä konsertissa esiintyviin haikeisiin tunteisiin, muisteleviin tarinoihin ja historian havinaan. Franz Schubertin (1797-1828) Arpeggione-sonaattiin otsikon voisi myös liittää parillakin tapaa. Teos laittaa toisaalta muistelemaan arpeggione-nimistä soitinta, jonka elämänkaari jäi verrattain lyhyeksi. Vaikka tuo kitaran kaltainen jousella soitettava instrumentti ei jäänytkään pysyväksi jäseneksi jousisoitinten perheeseen, tuli Arpeggione-sonaatista kuitenkin niin suosittu teos, että sitä soitetaan edelleen ahkerasti etenkin alttoviululla ja sellolla. Muisteloihin sonaatti vie myös sitä soittavan avioparin, Laurin ja Hanna-Leenan, sillä teos oli ensimmäisiä kappaleita, joita he soittivat yhdessä vastarakastuneina teini-ikäisinä soitonopiskelijoina parikymmentä vuotta sitten. Sävellyksessä on sonaattimuodolle tyypillisesti kolme osaa; nopea, hidas ja nopea. Ensimmäisessä osassa sävyt ja tunnelmat vaihtelevat tiheästi hauraan melodisuuden ja vikkelän virtuoosisuuden välillä. Toisen osan koskettavaa herkkyyttä ja laulavaa runoutta seuraa kuplivan ilotteleva kolmas osa Allegretto rondo. Sen on kuvailtu sisältävän niin unkarilaista rytmittelyä kuin itävaltalaisen tanssin keveyttä.
Konsertin päätteeksi kaikki konsertin neljä muusikkoa musisoivat yhdessä Oskar Merikannon (1868-1924) sävelin. Muistellessa ja Merellä ovat Merikannon rakastetuimpia lauluja. Kumpikin on J.H. Erkon (1849-1906) sanoittama. Hän toimi opettajana ja myöhemmin teki mittavan uran lehtimiehenä. Runoilijana häntä voi pitää suomenkielisen runouden tienraivaajana, ja monien tuttujen laulujen sanat ovat hänen kynästään lähtöisin. Muistellessa vangitsee melankolisen nostalgian maailmaan. Konsertin päättävä Merellä vie vellovien aaltojen ja lempeän liplatuksen lailla matkalle, jossa luonnon ja rakkauden voima yhdistyvät paatokselliseksi huipennukseksi.